Työryhmävalmistelun aikana kuultiin valtiovarainministeriön ja Verohallinnon edustajia.
Tanska
Sellaiset tilanteet, joissa perillinen tai yleistestamentin saaja on perinnönjaossa sivuutettu, ovat nykyisinkin mahdollisia. Käytettävissä ei ole tarkkoja tietoja näiden tapausten yleisyydestä. Suhteessa kaikkiin vuosittain toimitettaviin perinnönjakoihin niiden määrän voidaan kuitenkin arvioida olevan hyvin vähäinen.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattavat sääntelyä ja pitävät tärkeänä, että perinnönjaon oikaisua ja palautusvastuuta koskevat perusteet ja menettelyt ovat yhdenmukaiset kaikissa niissä tapauksissa, joissa perillisen tai yleistestamentin saajan oikeus on sivuutettu.
Ehdotus liittyy osaksi 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevaan isyyslakiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan yhtä aikaa uudistetun isyyslain kanssa.
Tanskan laissa kuolinpesän jakamisesta (lov om skifte af dødsboer nr 383 af 22/05/1996) on säännökset tilanteista, joissa perinnönjakotuomioistuin voi täydentää perinnönjakoa tai tehdä perinnönjakoa koskevan uuden päätöksen. Tuomioistuin voi ryhtyä mainittuihin toimiin, kun 1) on ilmaantunut uutta omaisuutta tai uusia velkoja, 2) perintö on jaettu virheellisesti tai ositus on virheellisesti toimitettu, 3) kuolinpesän käsittelyssä on tapahtunut oleellinen virhe, 4) perintövero on laskettu virheellisesti ja perillinen tai testamentin saaja pyytää uudelleenkäsittelyä, 5) kuolinpesän käsittelyn selvitystapaa muutetaan, tai 6) muutoin on ilmaantunut kuolinpesän käsittelyyn vaikuttavia tai kolmannen osapuolen oikeusasemaan liittyviä merkittäviä uusia tietoja.
Palautusvelvollisuus on pääsääntöisesti esinekohtaista. Esinekohtaisuudesta ehdotetaan kuitenkin poikettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa oikaisua vaativa on tullut perillisen asemaan vasta perinnönjaon toimittamisen jälkeen. Tässä tilanteessa palautusvelvollinen voisi valita, että hän omaisuuden luovuttamisen sijasta maksaa kuolinpesälle korvauksena rahamäärän, joka vastaa hänen liikaa saamansa omaisuuden arvoa. Toisin kuin tilanteessa, jossa jo perinnönjakohetkellä jako-osakkaan asemassa oleva perillinen tai testamentin saaja on sivuutettu, tällaisessa tilanteessa jakoon osallistuneilla osakkailla ei ole ollut jakoa tehdessään mahdollisuutta ottaa huomioon jaon jälkeen perillisasemansa vahvistuttanutta perillistä. Tästä syystä on perusteltua, että palautusvelvollisella on tuolloin mahdollisuus valita, palauttaako hän kuolinpesään jaossa saamansa omaisuuden vai liikaa saamansa omaisuuden arvoa vastaavan rahamäärän.
Ruotsi
Palautusvelvollisen tulee palauttaa myös omaisuudesta saamansa hyöty ja tuotto. Jos omaisuutta ei voida palauttaa, sovelletaan palautusvelvollisuuteen perusteettoman edun palautusta koskevia säännöksiä. Palautusvelvollinen on oikeutettu korvaukseen esineeseen pannuista kustannuksista. Vahingonkorvausvelvollisuuteen omaisuuden huonontumisesta sekä omaisuuden käytön ja hyödyn hyvittämiseen asian vireilläoloaikana sovelletaan omistajan ja haltijan suhdetta koskevia yleisiä säännöksiä.
Jos valtioon kohdistuva vahingonkorvausvaatimus perustuu valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin taikka toimintaan, josta valtio vastaa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta riippumatta, sen käsittelyyn sovelletaan valtion vahingonkorvaustoiminnasta annettua lakia (978/2014). Mahdollisen korvaushakemuksen perusteella tulee kussakin tapauksessa erikseen arvioitavaksi, täyttyvätkö valtion korvausvastuun edellytykset. Tarvetta säätää tätä laajemmasta valtion vahingonkorvausvastuusta perinnönjaon oikaisemisesta aiheutuneiden kustannusten osalta ei ole.
Heinäkuun 4 päivänä 2012 on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012 toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta. Asetuksella säännellään perintöasioiden käsittelyä vain jäsenvaltion rajat ylittävissä tilanteissa eikä sillä puututa kansallisen perintöoikeuden sisältöön. Kansallisen perintöoikeuden sisältö kuuluu näin ollen jäsenvaltioiden itsenäiseen toimivaltaan.
Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia julkiseen talouteen. Perintö- ja lahjaverolaissa (378/1940) on otettu huomioon tilanne, jossa perintöverotuksen perusteet ovat muuttuneet verotuksen toimittamisen jälkeen. Perintö- ja lahjaverolain 39 §:n 1 momentin mukaan verotus toimitetaan tuolloin uudelleen noudattaen soveltuvin osin lain 40 ja 41 §:ssä säädettyä veronoikaisumenettelyä. Perintöverotus voidaan toimittaa uudelleen kymmenen vuoden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta tai, jos perintö tulee perilliselle tai testamentin saajalle myöhemmin kuin perinnönjättäjän kuollessa, siitä, kun omaisuus on saatu.
Oikeusministeriö asetti 20 päivänä maaliskuuta 2015 työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä perinnönjaon peräyttämisestä ja omaisuuden palautusvastuusta. Työryhmän asettamispäätöksen taustalla oli eduskunnan kaksi lausumaa, jotka se antoi uuden isyyslain hyväksymisen yhteydessä (EV 235/2014 vp).
Ehdotuksen lähtökohtana on, että kuolinpesästä omaisuutta saaneet palauttavat takaisin kuolinpesään kaiken aiemmassa perinnönjaossa saamansa omaisuuden perinnönjaon oikaisua varten. Erityisjälkisäädöksen nojalla saatu omaisuus palautetaan kuitenkin vain, jos erityisjälkisäädöksen täyttäminen loukkaa oikaisua vaativan lakiosaa tai muuta oikeutta. Perintökaaren 8 luvussa tarkoitettuna avustuksena tai hyvityksenä taikka perintökaaren 18 luvussa tarkoitettuna elatuksena saatu omaisuus tulee palauttaa vain, jos omaisuutta on saatu huomattavasti enemmän kuin mihin sen saaja olisi ollut oikeutettu.
Vaikutukset yrityksiin tai yhteisöihin
Esitetyn sääntelyn lähtökohtana ovat yhtäältä perintökaaren 21 luvun säännökset perinnönjaon peruuntumisesta tilanteessa, jossa perinnönjako on toimitettu ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu, ja toisaalta kuolleeksi julistamisesta annetun lain säännökset omaisuuden luovutusvelvollisuudesta tilanteessa, jossa kuolleeksi julistettu palaa ja vaatii omaa omaisuuttaan takaisin. Koska osapuolten asema on kuitenkin osin erilainen kuin edellä mainituissa tilanteissa, ei mainittua sääntelyä ehdoteta sovellettavaksi sellaisenaan. Perinnönjaon oikaisusta esitetään säädettäväksi perintökaareen otettavassa uudessa 23 a luvussa.
Vaikutukset kotitalouksien asemaan
Eduskunta on hyväksyessään uuden isyyslain arvioinut vallitsevan sääntelyn riittämättömäksi ottaen erityisesti huomioon tilanteet, joissa isyys vahvistetaan ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta miehen kuoleman jälkeen ja lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettu perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus valmistelee esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi.
Euroopan neuvosto on vuonna 1975 hyväksynyt yleissopimuksen avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeudellisesta asemasta (ETS 85). Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Suomi on ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen (SopS 19/1990), jonka 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Sopimuksen 1. pöytäkirjan 1 artiklan mukaan jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan, eikä keneltäkään saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen 14 artiklan ja 12. pöytäkirjan mukaan yleissopimuksessa ja laissa tunnustetut oikeudet tulee taata ilman minkäänlaista muun muassa syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
Enemmistö lausunnonantajista kannatti työryhmän ehdottamia oikaisuvaatimusta ja omaisuuden palauttamista koskevia menettelysäännöksiä. Hallituksen esitys vastaa tältä osin työryhmän ehdotusta. Suomen Asianajajaliiton ehdottamaa vaihtoehtoista menettelyä ei katsottu toteuttamiskelpoiseksi, koska siihen liittyvien mahdollisten hyötyjen toteutuminen olisi edellyttänyt muutoksia ulosottokaaren täytäntöönpanokelpoisuutta koskeviin yleisiin edellytyksiin, mikä ei ole perusteltua nyt harkittavana olevien erityistilanteiden yhteydessä. Lausunnonantajat eivät kommentoineet työryhmäehdotukseen sisältyviä ehdotuksia seurannaismuutoksiksi. Veronmaksajain Keskusliitto ry katsoi, että ehdotus edellyttäisi muutoksen tekemistä perintö- ja lahjaverolain 39 §:iin. Verohallinnon lausunnon mukaan perinnönjaon oikaisu voidaan kuitenkin ottaa huomioon perintöverotuksessa nykyisillä perusteoikaisusäännöksillä, eikä erityissääntely niitä varten ole tarpeen.
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 uuden isyyslain (11/2015), joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Samalla eduskunta hyväksyi kaksi lausumaa (EV 235/2014 vp).